keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Mitä olisin Takahashina tehnyt toisin?

Gingassa on jonkin verran sellaisia asioita, joita olisin halunnut muutettavan tai vaikkapa poistettavankin. Olen listannut tähän asioita perusteluineen, jotka olisin tehnyt Takahashina toisin.

En olisi tehnyt niin suurta aikahyppyä Hopeanuolen ja Weedin välillä.
Minusta on naurettavaa, että sarjojen välillä on ~15 vuotta. Miksei se voinut olla vain vuosi tai pari? Ginin ja muiden sen aikaisten sotureiden ei pitäisi edes enää elää ja luulisi, että ne olisivat hankkineet jälkikasvuakin aikaisemmin kuin sellaisina vanhoina seniileinä.

Olisin nimennyt tärkeät sivuhahmot.
Itseäni ärsyttää, ettei kaikkia joukkueenjohtajia ole nimetty Hopeanuolessa. Me fanit tiedämme kahdestatoista joukkueenjohtajasta vain Benin, Greatin, Smithin, Terryn, Karasun ja Luken. Joukkueenjohtajat ovat kuitenkin melko suuressa roolissa sen puolesta, että ne johtavat joukkueensa etsimään koiria ympäri Japania.
Lisäksi Ginin sisarusten nimet olisivat olleet tarpeen, koska ovathan ne sentään päähenkilön sisaruksia.
Olisin nimennyt myös esimerkiksi Hougenin ajokoiravakoojat, koska niillä on melko tärkeä rooli mangassa.

En olisi nimennyt hahmoja samannimisiksi.
Takahashin kolmessa sarjassa on jo kaksi eri Koyukia, kaksi Chorota, kaksi Akamea, neljä Jackia ja peräti kuusi Shiroa ja sen lisäksi kaksi erinimistä koiraa, joita myös kutsutaan Shiroksi. Samannimisiä koiria on useampiakin, mutten viitsi listata niitä kaikkia tähän.
On hyvin sekavaa, kun monen eri hahmon nimi on sama, vaikka ne olisivatkin eri sarjoista. Olisin itse nimennyt ne toisin, koska varmasti löytyy muitakin nimiä kuin Shiro. Ainakin itselleni tulee sellainen olo, ettei hahmoon jakseta panostaa tai ei jakseta keksiä uutta nimeä, vaan käytetään samaa.

Olisin selittänyt hahmojen katoamiset.
Weedissä ei esiinny lainkaan Chutora, joka kuitenkin jäi henkiin Suuresta taistelusta. Hahmon häviämistä ei ole selitetty mitenkään. Fanitapaamisessa Takahashi ei muistanut koko Chutoraa - miten tämä on mahdollista?
Hopeanuoli-mangan lopussa Retsuga ja Hyoma liittyvät Oun sotureihin parin muun suden kanssa, mutta niistä ei mainitakaan myöhemmin.
Mutsun neljästä kenraalista vain Kisaragi esiintyy Weedissä. Mitä tapahtui Uzukille, Hazukille ja Minazukille? Ne olivat kuitenkin läheisiä Kisaragin kanssa. Jäivätkö ne Mutsuun vai mitä niille tapahtui?

Olisin tapattanut enemmän uuden sukupolven hahmoja Weedissä.
Weedissä kuolevat lähinnä Akakabuton voittajat: Smith, John, Ben, Moss, Hakuro... Weedin ystävistä kukaan muu ei kuole, paitsi GB ja sekin ihan loppupäässä. Itse olisin tapattanut ainakin Rocketin ja vaikka Hironkin. Minusta on tyhmää, että Weed ystävineen selviää kaikesta. Hopeanuolessa sentään kuoli koiria: Benizakura, Akatora, Riki, Terry...
Ja asia, mistä en pidä: tapetaan kaikki sellaiset hahmot, joilla olisi ehkä potentiaalia kasvaa mielenkiintoisiksi hahmoiksi, kuten Yukimura ja Joe. Idioottia tapattaa päähahmon molemmat veljet, joista ainakin itse pidän enemmän kuin Weedistä itsestä.

Olisin laittanut enemmän narttuja sarjaan ja tehnyt niistä voimakkaampia.
Gingassa on yleistä, että nartut ovat pelkureita ja avuttomia. Itse olisin laittanut sarjaan kunnon taistelijoita, vähän niin kuin Fujin ja Crossin tapaisia (vaikka Takahashi jätti senkin pois Suuresta taistelusta - hoitamaan pentuja). Lydia vaikuttaisi soturinaiselta, mutta sotakoirasaagaan en ole perehtynyt niin paljoa, että osaisin vielä tarkasti kertoa mielipidettä tästä.
Petyin suunnattomasti, kun sain kuulla, että Madara ja Pink Dragon olivatkin molemmat uroksia.

Olisin jättänyt hybridit pois ja tehnyt Weedistä lyhyemmän.
Hybridisaaga kuulostaa aivan älyttömältä ja mitä olen lukenut siitä, karhut ovat naurettavan ylivoimaisia ja muutenkin saaga tuntuu aivan turhalta. Weed on muutenkin kamalan pitkä, joten olisin varmaan jättänyt hybridit pois ja tuonut Joen tarinaan jotenkin erilailla.

Olisin pitänyt tietyt hahmot puhdasrotuisina.
En pidä siitä, että Weed ja sen sisarukset ovat sekarotuisia. Miksei Sakurasta voinut tehdä puhdasta akitaa? Asia häiritsee, koska silti Weedistä puhutaan akitana, vaikka tosiasiassa se on sekarotuinen. Minulla ei ole mitään monirotuisia vastaan (onhan meidän koirakin mix), mutta miellän puhdasrotuisen akitan paremmin karhukoiraksi.
En myöskään pidä siitä, että Chutoran pojat ovat sekarotuisia. Buru ja Dodo näyttävät tyhmiltä luppakorvineen, lisäksi Shiguren kuvioinnissa esiintyy pilkkuja. Olisin pitänyt nekin puhtaina kaikoirina. (Ehkä ne hävisivät Genballe siksi, etteivät omanneet puhtaan kain rohkeutta ja voimaa....)

Mitä sinä olisit Takahashina tehnyt toisin?


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Ginga-elitismi

Eräs lukija toivoi postausta omista mielipiteistäni liittyen Ginga-fandomin elitismiin. Aihe oli melko paljon esillä viime kuussa ja itsekin olen törmännyt aiheeseen muutamissa blogeissa. Koska tätä postausta kuitenkin toivottiin, päätin ottaa sen käsittelyyn.

Monen vuoden fanina olen ehtinyt pyöriä nettipiireissä aika kauan, muun muassa Kaikenikäisten foorumi oli päivittäin käytössä ollessani vielä ala-asteen loppupuolella. Liityin myös K-13-foorumille, mutta siellä ei tullut paljoa pyörittyä juurikin sen takia, että siellä kirjoitetut viestit olivat pitkiä ja ehkä hieman liian aikuismaisia silloisen minäni makuun.
Tällä hetkellä liikun Kaksoissolassa.

Elitismiä esiintyy lähes aina fandomissa kuin fandomissa. Mietin jo aikaisemmin ajatuksiani liittyen Ginga-elitismiin lukiessani muiden bloggaajien ajatuksia, mutta en sen pidemmälle miettinyt. Nyt kuitenkin alettuani tarkemmin miettimään postaustoivomuksen jälkeen omakohtaisia kokemuksiani, en itse asiassa ole törmännyt kamalaan elitismiin Gingassa. Asiat, joita olen huomannut, ovat oikeastaan nuorempien fanien pieni syrjiminen ja fanartteihin liittyvät kiistat.

Nuorempiin faneihin kohdistuvaa syrjintää on tullut nähtyä yleensä foorumeilla, mutta sekään ei ole sellaista kamalan näkyvää eikä välttämättä oikein syrjintää. Myönnän, että itseäni välillä ärsyttää jos kuka fani, mutta iän perusteella en heitä jaottele. Tärkein asia tässä on esimerkiksi foorumin viestien kielisävy: jos teksti on täynnä hymiöitä, kirjoitusvirheitä tai pelkkää provosointia ja riidanhaastoa, saa kirjoittajasta jokainen tietynlaisen kuvan. Joku voi pitää minua ärsyttävänä, joku taas voi pitää jota kuta toista ärsyttävänä. Itselläni se lähinnä koskee tiettyjä päiviä, kun olen muutenkin pahalla tuulella tai allapäin. Olen kuitenkin törmännyt foorumeilla tiettyihin, melko lapsellisiin ihmisiin, jotka ovat lähinnä vain aukoneet päätään nuoremmille ja vähätelleet heitä. Heidän viesteistään kyllä sai ensin kuvan, että ruudun takana kirjoittelee 12-vuotias esiteini eikä kahdeksantoista ikävuoden ohittanut aikuinen.

Toinen asia, jonka mainitsin, oli fanarttikiistat. Näihin olen törmännyt enimmäkseen taidesivustoilla, kuten deviantArtissa. Yleisin kiistanaihe on varmaankin ollut jonkun piirtäminen mallista tai esimerkiksi mangasta läpi. Tällöin taiteilijaa saatetaan alkaa haukkumaan tai sortamaan sen takia, että matkii ja piirtää Hopeanuoli-mangasta läpi.
Itse voin sanoa, että arvostan taiteilijaa ja tämän töitä selkeästi enemmän, jos niihin ei ole otettu mallia mangasta tai animesta niin, että sen voi selkeästi huomata. Voin sanoa, että jos aina piirtää vain läpi, ei pääse kehittämään omaa tyyliään lähes ollenkaan. Pidän itse paljon sellaisista kuvista, joista selkeästi näkee piirtäjän oman tyylin.
Tätä kyseistä teilaamista ei taida enää esiintyä kovinkaan paljon, ellei kyseessä ole jonkun toisen taiteilijan työn kopioimista. Vastaava kopioiminen aiheuttaa minussa itsessäni samanlaisen reaktion kuin muissakin, jotka eivät siitä pidä, sillä toisen taiteen varastaminen on todella törkeää. En siis näkisi sitä mitenkään elitisminä, jos porukkaa alkaa sapettaa jonkun luvaton kopiointi.
Sitten taas fanartteihin saattaa liittyä se, että vain tunnetut taiteilijat saavat osakseen huomiota ja kehuja. En tätäkään lähtisi elitismiksi kutsumaan, koska luonnollisesti tunnettuja taiteilijoita seurataan enemmän kuin jota kuta, kenestä ei ole saattanut kuullakaan ja jonka töitä ei ole koskaan nähnyt esillä.

Siinä olivat oikeastaan ainoat asiat, joissa olen jonkin sortin elitismiä huomannut. Olen kuitenkin kuullut ja lukenut, että moni sanoo Gingassa esiintyvän syrjintää keräilijöitä kohtaan. Kieltämättä nämä puheet saivat minut kurtistamaan kulmiani, sillä en ole koskaan törmännyt vastaavaan. Tietenkin kateellisia löytyy joka ryhmästä, mutta itse en ainakaan ole törmännyt haukkuviesteihin tai pahasävyisiin nurinoihin toisten keräilystä.
Itse henkilökohtaisesti arvostan paljon näitä suurempia keräilijöitä. Ihailen monesti heidän kokoelmiaan ja myönnän, että joskus saatan tuntea pienen kateuden piston sydämessäni, mutta en lähde siitä ketään haukkumaan. Pikemminkin itseäni alkaa harmittaa se, että joillakin on varaa hankkia monia satoja euroja maksavia figuureja, kun itse saan ehkä juuri ja juuri muutaman mangan ostettua, kunnes pitää jälleen vähän säästää. Tiedän, että he varmasti itse tienaavat rahansa ja saavat käyttää ne mihin vain, toisin kuin minä itse, joka en käy töissä ja jonka lukiokirjat syövät rahaa enemmän kuin olisi tarve. En kuitenkaan lähde kateelliseen haukkumiseen mukaan, vaikka joskus olisinkin hieman kateellinen ja katselisin huokaillen toisten kokoelmakuvia.
Aloin kuitenkin miettimään, että jos todellakin näiden suurempien keräilijöiden haukuntaa esiintyy, niin missä kyseisiä kommentteja on? En ole foorumiajoiltani törmännyt oikeastaan kertaakaan tämäntapaisiin kommentteihin ja siksi ne vähän ihmetyttävät. Itsellänikin on suht iso kokoelma (vaikkei läheskään niin suuri ja arvokas kuin pidempiaikaisilla ja suuremmilla keräilijöillä), mutten koskaan ole saanut haukkuja. Olenko asunut jossain kivenkolossa?

Yhteenvetona kuitenkin sanoisin, etten itse ole törmännyt paljoa Ginga-elitismiin. Jokaisessa suuremmassa ryhmässä on aina mädät yksilönsä, mutta en ainakaan itse ole törmännyt sen suurempaan syrjintään ja häröilyyn kuin mihin jotkut itse sanovat osuneensa.

Millaisia kokemuksia sinulla on Gingan sisäisestä elitismistä?

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Haaste: GNG-soundtrack uusiksi

Tähdenlento Blogi julkaisi mielenkiintoisen ja erilaisen haasteen, jossa haastetaan porukka laittamaan GNG:n soundtrackin uuteen kuosiin. Todella hauska haaste ja löysinkin aivan täydellisten säveltäjien musiikkeja!

OHJEET:

1. Käytä ainoastaan yhtä artistia/bändiä. Myös jonkin toisen elokuvan musiikki käy, jos et keksi artistia, jolla on useampi kappale. Tätä valintaa ei tarvitse perustella. Kerro myös genre, jota valitsemasi artisti soittaa (metalli, rock, elokuvamusiikki, klassinen, hip hop, pop...)
2. Valitse kappaleet eri kohtauksiin. Kappaleen ei tarvitse kirjaimellisesti kertoa taistelusta, koirista tai karhunmetsästyksestä, vaan voit käyttää mielikuvitustasi ja huumoriasi! Kappale voi olla myös instrumentaali eli siinä ei ole pakko olla laulua.
3. Perustele valitsemasi kappale lyhyesti (tai pidemmästi jos haluat). Esimerkiksi voit hieman kertoa, miten kohtauksen näet silmissäsi/päässäsi tai miten kohtaus voisi mielestäsi mennä. Kohtauksen ei tarvitse olla tismalleen samanlainen kuin animessa. Halutessasi voit kopioida kappaleiden sanoituksia perusteluihisi havainnollistamiseksi. Voit myös linkittää kappaleen itsessään, jotta lukija voi sen halutessaan kuunnella.
4. Samaa kappaletta saa käyttää max 2 kohtaan. Mikäli valitset saman kappaleen kahteen kertaan, perustele se.
5. Haasta valitsemasi henkilö/t. Haastetta ei ole pakko heittää eteenpäin, jos ei halua. Haasteen voi antaa kenelle tahansa Hopeanuolifanille.
6. Mikäli päätät haasteen tehdä, linkkaa se haasteen antajalle. Haasteen saanut voi käyttää samaa artistia kuin haasteen antanut, jos niin tahtoo.
7. Haastetta saa jakaa eteenpäin muokattuna omanlaisekseen, jos haluaa. Ohjeita ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Alkuperäisidea on kuitenkin minun eli Satanican.

HAASTE:

Hopeanuoli animen soundtrack uusiksi!

Artisti: Okami Soundtrackin säveltäjät: Hiroshi Yamaguchi, Masami Ueda, Rei Kondo, Akari Groves
Genre: Pelimusiikki?

En ensin oikein osannut päättää, kenen musiikkia lähtisin sovittamaan GNG-animeen. Rakastan Okami-peliä ja varsinkin sen musiikkeja, joten päätin, että lähden sovittamaan niitä. Musiikkeja on säveltänyt neljä eri henkilöä. Laitan linkit jokaiseen kappaleeseen.


Alkutunnari: Ryoshima Plains
Tunnarin valinta oli yllättävän vaikea, mutta päätin valita Ryoshima Plainsin, koska se on menevä ja aika hyväntuulinen. Siinä on jotain tarmokkuutta ja voin kuvitella Ginin juoksemassa rannalla ja Rikin rinnalla toisten koirien edessä. Tämä on tällainen seikkailumainen kappale.

Hopeanuolen syntymä: Shakuya's theme
Tähän valitsin tällaisen herttaisen ja rauhallisen musiikin. Kyseinen kappale on yhden pikkutytön teemamusiikkina ja se sopii mielestäni aika hyvin tällaiseen iloiseen tapahtumaan. Lisäksi mieleeni piirtyy kuva Ginistä ja tämän sisaruksista Fujin vierellä, vastasyntyneinä vaaralliseen maailmaan, tietämättä tulevasta.

Rikin ja Akakabuton välinen taistelu: Demon Lord Ninetails' Extermination
Taistelumusiikkeja oli oudon vaikea valita, ajattelin, että ne olisivat valittuina jo heti - mutta ei, nämä valitsin viimeisenä! Kohdan 0:40 jälkeen melkein näen jo, miten Riki väistelee perässä juoksevan Akakabuton käpäläniskuja.

Hopeanuolen koulutus: Kozuka Onigirisai
Tämä musiikki soi pelissä silloin, kun on dojolla harjoittelemassa jotain liikettä. Tämä sopii mielestäni täydellisesti Ginin koulutukseen, mutta ei sentään pelkästään sen vuoksi, että se on harjoittelumusiikkia oikeasti. Tässä on kiva rytmi, mutta se ei ole yhtä aggressiivinen kuin "oikeat" taistelumusiikit. Tässäkin on kuitenkin sitä tiettyä taistelemisen makua.

Hopeanuoli saa arvet (taistelu karhuemon kanssa): Red Helmet's Extermination
Ginin ensimmäinen taistelu, johon sopii hyvin menevä musiikki. Tämän musiikin rytmisyys sopii hyvin kuvaan, jossa Gin vilkuilee pelkäävää Daisukea ja pyytää tältä apua. Samalla se sopii hyvin Ginin väistöliikkeisiin, samanlaisiin, millä Rikikin väisteli Akakabutoa. Kappaleessa on myös sellaisia kohtia, jotka sopisivat hyvin siihen, kun karhuemo lyö Giniä otsaan tehden tälle arvet.

Fujin hyvästely: Kamiki Village Sorrowful Custom
Tämä on yksi hyvin kauniista ja hiukan haikeista kappaleista Okamissa. Tämä sopi minusta erittäin hyvin Fujin ja Ginin hyvästelyyn, koska musiikki on rauhallinen ja surullinen. Siinä on kuitenkin sellaista tiettyä sävyä, joka ikään kuin käskee lähtemään - niin kuin Fujikin teki Ginille.
Todella kaunis kappale.

Hopeanuoli tunnistaa Rikin isäkseen: Kushinada's Determination
Kappale, joka saa päähäni kuvan kohtauksesta, jossa Gin miettii mielessään omaa isäänsä, jonka näki putoavan rotkoon ja kuolevan. Samalla näen, miten Riki ja muut koirat tuijottavat Giniä, ehkä hieman epäuskoisina pennun väitteistä.

Hopeanuoli liittyy Suuren Johtajan laumaan: Northern Country Kamui
Tämä kappale sopii mielestäni hyvin juoksuun. Samalla siinä on kuitenki jotain sävyä, joka saa mieleeni kuvan Rikistä, joka ulvoo merkkinsä ja koirat jakaantuvat. Gin vilkaisee vielä taakseen ja Riki nyökkää tälle. Sitten koirat lähtevät omiin suuntiinsa ja aloittavat pitkän juoksunsa.

Taistelu Tiikeriveljesten ja Mossin kanssa: Spirit Extermination
Tätä oli vaikea valita, mutta päädyin kuitenkin tässä tapauksessa tähän kappaleeseen. Tämä on Okamin perustaistelumusiikki ja menevyytensä takia sopii hyvin GNG:n taisteluihin myös. Kappale menee hyvää tahtia, se ei ole liian nopea eikä liian hidas ja tempo vaihtelee. Koska Tiikeriveljeksiä vastaan käydyt taistelut eivät niinkään olleet mitään kovin raakoja tai meneviä taisteluja, sopii tällainen vähän hitaampi.
Nopea rytmi ja rummutus taas tuo mieleeni kuvan koirista, jotka juoksevat pakoon Mossin vierittämiä kiviä. Kappaleen hidastuessa kivet osuvat koiriin, muun muassa Beniin.

Igat & kogat: Twin Devils
Jo pelkästään nimenkin puolesta tämä kappale sopii hyvin igoille ja kogille, oikeille verivihollisille. Kappale on nopeatempoinen, mutta vähän hitaammissa kohdissa se muistuttaa minua kogien ja igojen taistelusta, jossa Hayaton isoveli hukuttautuu ja Hayato itse hyppää ansakuoppaan.

Benizakura: The Eight Dog Warriors' Theme
Kappale on kahdeksan koirasoturin tunnuskappale ja se sopii täydellisesti Benizakuralle, myös nimensä puolesta. Maailman vahvin koira, joka oikeastaan on aika rauhallinen luonteeltaan. Kappaleesta kuvastuu myös kunnioittavaa sävyä, joka sopii paremmin kuin hyvin kokeneelle taistelukoiralle.

Benin ja Crossin hyvästit: Promise
Tähän kohtaukseen täydellisesti sopiva. Kappale on surullinen ja sopii hyvin Benin ja Crossin hyvästeihin. Pennut juoksevat Benin luokse, mutta Cross käskee häntä menemään taisteluun. Lopulta tanskandoggin mentyä Cross itkee ja tämä kappale voisi hyvinkin soida taustalla.

Suuri Taistelu: The Sun Rises
Ehdottomasti Okamin paras kappale mielestäni, joka sopii hyvin myös Suureen taisteluun. Tähän olisi ehkä sopinut vähän paremmin joku ei niin "hyväntuulinen", mutta päädyin kuitenkin tähän. Kappale myös soi Okamin päävihollisen lopputaistelussa, johon se sopii, koska päähenkilö saa voimansa takaisin. Se sopii kuitenkin myös tähän, vaikka taistelussa tapahtuu monia kuolemia.

Voitto!/Loppumusiikki: Okikurmi the Hero
Jouduin miettimään tätä loppumusiikkia muutamankin vaihtoehdon väliltä, mutta päädyin tähän. Musiikki alkaisi soimaan vasta Rikin kuoltua ja Benin alettua ulvomaan, aivan niin kuin Shouri no Utakin alkaa. Tämä on menevä, mutta myös päättäväinen ja hyväntuulinen. Koirat ovat viimein voittaneet ihmissyöjäkarhun ja voivat juhlia valoisaa tulevaisuutta.


perjantai 4. huhtikuuta 2014

Weed 30 on ilmestynyt!

Weedin 30. osa Legendan perillinen on ilmestynyt tänään!

Lähde

Jo puolivälissä sarjaa, oho! Aika rientää todella nopeasti, vastahan Weedin suomentamisesta uutisoitiin.
Kävin itse selaamassa pokkaria kaupassa ja täytyy sanoa, että mielenkiintoiselta vaikutti! Ja mikä parasta, lempihahmoni Yukimura esiintyy tässä osassa.

Metsäkannet jatkuvat, mikä itseäni vähän jo kyllästyttää, mutta tämä kansi on kiva, koska Gin on päässyt poikansa kanssa kanteen. Vähän vaihtelua niihin kansiin, joissa Weedin lisäksi aina esiintyy joku sen ystävistä.

Harmi, että itse olen yhä jäljessä mangoissa. Koulukirjat menevät valitettavasti Weedien edelle, mutta toivon mukaan kesätyöt odottavat lomalla.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Traconin nimikirjoituskortti

Tänään postista paljastui jälleen kiva ylläri, jota olin odottanut jo melkein viikon. Päätin vaihtaa yhden Animeconissa jaetun nimikirjoituskortin Traconissa jaettuun, koska Animeconin kortteja minulla oli kaksi ylimääräistä, eikä yhtäkään Traconin korttia vaikka paikan päällä olinkin.


Kortti on yksinkertainen, mutta kaunis. Alareunassa on ehkä hieman liikaa valkoista aluetta omaan makuuni, mutta menkööt. Gin on nuoren näköinen ja vaikken niinkään pidä Takahashin nykyisestä tyylistä, on Ginin kuva ihan hieno. Pidän paljon Japanin ja Suomen lipuista taustalla, ne symboloivat hyvin japanilaisen Gingan fanituksen määrää Suomessa.

Kiva pieni lisäys kokoelmaan, nämä kortit ovat ihan kivoja katseltavia.

GDW: Inhokkihahmoni animessa

Toisin kuin Hopeanuolessa, Weedissä itselläni on monta inhokkihahmoa. Näistä olen esitellyt tässä viisi.
Hahmot eivät kuitenkaan ole huonous- vaan aakkosjärjestyksessä!

Kamakiri


Punnitsin hetken aikaa Hougenin ja Kamakirin välillä, mutta jälkimmäinen voittaa inhokkihahmoissa. Kamakiri on luonteeltaan inhottava ja raukkamainen. Hän kuului Yukimasan laumaan, mutta nousi tätä vastaan ja teki vallankaappauksen tappamalla johtajan. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen seikka, joka tekee hahmosta inhokin vaan antaa siitä kieron ja ovelan kuvan. Oveluus ja viisaus ei kuitenkaan ole Kamakirin valtti, sillä tämän jahdatessa joukkoineen Rocketia ja jäädessään "ansaan" laaksoon he menevät täydellisesti Weedin joukkojen huijaukseen monista sadoista koirista. Tämä kohtaus on melko typerä, sillä ei muutaman koiran ympyrään juoksemisesta kuulu niin kova ääni, että se kuulostaisi monien laumojen saapumiselta.
Kamakirin yritys nuoleskella Hougenia jatkuvasti aiheuttaa myös vain inhotusta hahmoa kohtaan.

Hahmon rotu ja ulkonäkö eivät ole inhokkihahmon tekijöitä, irlanninsusikoirat ovat suuria ja komeita koiria. On myös kiva, että vihollisena on erinäköinen koira kuin yleensä, vaikka välillä toivoisin akitan näköistä vihollista tasaamaan akitojen ja muiden pystykorvien hyvän mainetta.

Bingon Kamakirin kohtalo on karmea ja vaikka tämä on luonteeltaan inhottava, ei tämä olisi ansainnut noin karua kohtaloa mielestäni. Tästä lisää myöhemmin.

Mel


Nuori Mel on yksi inhokeistani, ollut aina. En pidä hahmon pelkuruudesta ja siitä, miten Mel haluaa koko ajan olla kuin Weed. Hahmo ei oikeastaan yritä olla oma itsensä, vaan pitää Weediä esikuvanaan johon haluaisi samaistua lähes kokonaan, koska Melin mielestä Weed on niin mahtava.
On tavallaan hyvä, että Mel ei kuitenkaan ole ihan jämähtänyt avuttomaan pennun rooliin vaan saa esimerkiksi saalistettua itse. Silti Gajoun tapahtumat saavat aikaan vain huokailuja ja päänpudistuksia, kun noutaja juoksee ulvomaan varoituksen muille - johdattaen näin viholliset suoraan luokseen.

En pidä kultaisestanoutajasta muutenkaan rotuna, joten lisäpisteitä ulkonäkönsä tai rotunsa puolesta Mel ei saa.

Reika


Jälleen yksi avuttomista nartuista, josta ei ole muuta kuin harmia. Reika on rasittava hahmo ja inhoan sitä, koska osiksi tämän takia Gin ja John jäivät kiinni. Lisäksi sitä suojellaan kuin se olisi joku tärkeäkin hahmo, vaikka koira on vain satunnainen kulkija. Johnkin uhrautuu ja vain sen takia, että Reika saataisiin turvaan. Miksei narttu lähtenyt juoksemaan pois? Miksi se tarvitsi Hiron saattamaan, vaikka itse oli täysin hyvässä kunnossa? Oikein ärsyttää Japanin kulttuuri tässä asiassa, että naiset ovat vain tyhmiä ja heikkoja.

Ehkä ainut hyvä, mitä Reika teki, oli Hougenin puskeminen jokeen - mutta sieltäkin se piti pelastaa.

Rocket


Yksi inhokeistani, itse asiassa ollut lähes aina. En vain pidä Rocketin luonteesta yleisesti ja senkin Weedin jumalointi on rasittavaa.
On hassua, miten helposti Rocket halusi vaihtaa puolta. Sitä ennen tämä auttoi Hougenia vangitsemaan Ginin ja Johnin, sen jälkeen tämä ihastuukin Weediin ja haluaa tämän laumaan.

Hahmon ulkonäkö on suorastaan kamala, borzoit ovat ihan kivan näköisiä, mutta ei Rocket. Hahmon silmät ovat ehkä pahimmat, niiden ansiosta koira näyttää pehmolta ja tyttömäiseltä. Jumalattoman pitkä kuonokin on todella tyhmän näköinen niiden huonoimpien piirtäjien piirtämänä.

Weed


Hopeanuolen seuraaja, joka on raastanut hermojani jo ensimmäisistä hetkistä asti. Onneksi hahmo ei ole niin ärsyttävä mangassa kuin animessa, mutta koska käsitellään animen hahmoja, Weed joutuu tälle listalle automaattisesti.

En vain jaksa ymmärtää Weedin "oikeudentajua", jota kaikki hahmot ihailevat. Minusta Weed ei ole lainkaan oikeudenmukainen, kun tullaan vihollisten henkien säästämiseen.
Palataan Kamakirin kuolemaan: Weed antoi laumalaistensa hakata koiran henkihieveriin, Hiro toimi kastroijana ja Kamakirin hampaatkin katkaistiin. Mitä oikeudenmukainen Weed tekee? Jättää Kamakirin henkiin, koska se on niin kultainen teko! Kamakiri taidettiin nokkia elävältä taivaalla lentäneestä korppiparvesta päätellen. Kaiken lisäksi yritetään toimia kultaisina hyviksinä ja ehdotetaan, että Kamakirin kannattaa lähteä etelään, koska voi pyydystää hiiriä ilman kulmahampaitakin. Anteeksi mitä?

Weed myös jätti ammattitappajat Lecterin ja Thunderin henkiin, mutta ne yrittivät silti tappaa tämän. Luulisi, että tämä kertoisi jo jotain Weedille vihollisista - kaikki eivät muutu kilteiksi vain säästämällä hengen.
Myös Hougenin ja Weedin taistelu on suorastaan kamalaa katsottavaa loppua kohden. Gin käskee poikaansa antamaan armoniskun ja on itse valmis siihen, mutta Super Weed alkaa puhumaan oikeudenmukaisuudesta ja siitä, ettei ketään tulisi satuttaa ja tappaa. Niin, Hougeninkin kallo oli murtunut tuossa vaiheessa. Haluaisin kyllä nähdä, miten Weed reagoisi, jos tämä itse olisi Hougenin paikalla.

Lisäksi ärsyttää muiden koirien Weedin jumalointi ja se, miten Weedin sanotaan koko ajan olevan kuin Gin. Minusta ei tasan ole niin, sillä Gin ei toiminut noin väärin oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa, tämähän olisi tappanut Hougeninkin.
Kovaa tekstiä, mutta Weed rasittaa hahmona hyvin paljon. Kaiken lisäksi se on vielä hyvin sinisilmäinen ja uskoo pienimmätkin valheet lähes täydellisesti.

Muita inhokkihahmojani ovat Hougen ja Hiro.

Kuka on sinun inhokkihahmosi GDW-animessa?